Japani - Pöllöolutta ja muuta pöllöilyä Tokiossa

Tokiossa silmäkarkin määrä on niin valtavaa, että jossain kohtaa on vaan pakko laittaa ravihevosen silmälaput otsalle ja suunnata määrätietoisesti siihen, mihin on mahdollista niin, että jättää vielä tilaa harhailulle ja sitä kautta löytämiselle.

Siirtyminen kaupunginosasta toiseen ja kaupungin puolelta toiselle voi helposti viedä oman aikansa, joten olen antanut itselleni anteeksi, etten mennyt Asahin rooftop-maistelubaariin ihastelemaan (kuulemma kyllä hienoa!) näkymää Tokion ylle, tai Yebisun olutmuseoon, ja moneen muuhun kiinnostavaan maistilaan vaan keskityin nautiskelemaan tunnelmasta neonvalojen ja modernin kaupunkivilskeen mekassa.

Näkymä hotellihuoneesta hämyiseen Tokioon

 

Tutustuminen Ghibli-studioon olisi ollut yksi reissun suurimmista timanteista, mutta se haave mureni jo hyvän aikaa ennen lennolle lähtöä: vaikka kuinka olin minuutilleen koneen ääressä varaamassa paikkaa kierrokselle jollekin matkapäivistäni, niin selvästikään en ole tarpeeksi harjoitellut esim. haluttujen konserttilippujen varaamista, sillä liian hidas oli, ja jäin nuolemaan tassujani. Ajattelin paikata harmistukseni käymällä Tokion Muumimaailmassa ostamassa vain sieltä saatavilla olevia muumimukeja pari kappaletta - niiden myynnillä olisin saanut kuitattua lentolippujen hinnan helposti. Mutta nekin oli sitten myyty loppuun inan ennen.

Noh, onneksi kevät oli enimmäkseen aurinkoinen ja lämmin, olut pääsääntöisesti hyvää ja robottitappelu juuri niin värikästä höperyyttä kuin olin toivonut! Lisäksi näkymä hotellihuoneesta iltahämärään, sateiseen kaupunkiin, missä monorail halkoi höyryävää ilmaa ja sumeana pilkottavia neonvaloja oli aivan bladerunnerista ja sai scifiystävän sydämen hersymään.

 Join toki vähän oluttakin.

Hitachino -"pöllöoluita" saa Suomestakin, mutta pöllönpesä löytyy Tokiosta, helposti saavutettavasti Tokion asemalta. Baarissa voi kätevästi piipahtaa samalla kun käy ihastelemassa lähistöllä sijaitsevaa Keisarillista palatsia. Pöllöoluet ovat aina viehättäneet söpön etikettieläimen takia, mutta valitettavasti makuina eivät ole olleet omia suosikkejani enkä voi myöskään kehua paikan palvelua. Ostin kuitenkin pari pöllötarraa ja -rintamerkkiä tuliaisiksi. 

Sattumalta kohdalle osunut Y.Y.G. Brewery Shibuyan kaupungiosassa oli moderninboheemisti sisustettu ravintola, jossa olisi löytynyt useita omia oluita maisteltavaksi. Ravintola oli sen verran täynnä, etten viihtynyt ahtaassa nurkassani Yoyogi Amber Alea (red ale) enempää, mutta sen perusteella monelle muullekin olisin voinut antaa mahdollisuuden. Se, että ravintola on täynnä, kertonee myös että muidenkin mielestä tuotteet ovat hyviä, sekä juoma että ruoka.

T.Y. Harbor Brewery tarjosi amerikkalaistyylistä olutta, ruokaa ja atmosta veden äärellä. Hazy Beets IPA oli mielenkiintoisin tuttavuus. Juuresmehu yhdistettynä IPAan yllätti positiivisesti. Nätti väri ja vivahteikas maku. Satama sijaitsee Shinagawan kaupunginosassa, mutta lähistöllä on myös useammasta saaresta koostuva Koto. Yhdistin nämä samalle keikalle. Kokemus korkeiden pilvenpiirtäjien välissä kulkevan junan kyydissä oli maalaistytölle myös ehtaa fantasiaelokuvaa! Koton alueella voi ihailla Tokyo Gate - siltaa ja löytää mm. "vapaudenpatsaan" tai jättimäisen Gundam-robotin. 

Tokio city

Vai New York?

Yona Yonalla piti juoda Kimi Beer, ihan vaan koska Kimi (Räikkönen) ja kolmas piti valita Yona Yona Alen ja Tokyo Blackin lisäksi. Yona Yona (Shinjuku) oli paikkana hälyisä ja maksu suoritettiin juomisen lopuksi hämärään kassanurkkaan. Palvelukulttuurissa Kioton ja Tokion välillä oli vähän eroa kuin Tampereella ja Helsingillä. Kyllä meillä kaupassakin kassaa moikataan eikä kassa katso takaisin, että mitä *ittua. (sori helsinkiläiset, mutta tää on mun kokemus edelliskerralta!)

Yona Yona

Ottotto (Minato) osui kohdalla puolivahingossa. Koska nimi on mulle rakas ja koska kyltissä oli vähän hölmistyneen näköinen elefantti, mistä myös tuli tää sama rakas mieleen. Osuin paikalle lounasaikaan, mikä oli väärä oluenmaisteluun ja mut ohjattiinkin aika sokkeloisen ravintolan taaimmaiseen hämärään nurkkaloossiin täysin omaan rauhaan juomaan oluitani ja syömään riisiäni. Ei kuvamateriaalia, koska valo ei toiminut. Maistoin IPAn, weizenin ja stoutin ja paremmuusjärjestys oli tuo sama. Illemmalla meininki on ilmeisen eri. Jokaisella oluella on oma nimieläin ja hauskoilla eläinkuvilla varustettuja paitoja ja laseja sai ostaa mukaan. Lasit eivät mahtuneet enää rinkkaan ja paidoistakin koot olivat aina vähissä, silti pari vein kotiin yöpaidoiksi.

Ottottottotototoot

Gracery-hotellin "maskotti"

 

Pro-tip(tap)s.
Hirviöelokuvan ystäville tiedoksi: Hotel Gracery Shinjukun kattoterassilla mylvii jättimäinen Godzilla, jonka kanssa voi käydä ottamassa kuvan tai vaikka syödä lounasta. Lähistöllä myös Robot Restaurant, joka tarjoaa robottitaistelushowta. Pienessä tilassa, ahtailla penkeillä, voi ihastella (erittäin) meluisaa esitystä, joka kieltämättä kaikesta pöljyydestään huolimatta, oli aika siisti!